Kiharakarvainen noutaja metsästyskoirana
 Ilman Ihq'a kyyhky olisi jäänyt löytymättä tiheästä rypsipellosta. |
 Ruu ajoi jäniksen liikkeelle ja toi sen laukauksen jälkeen ohjaajalleen. |
 Voitto etsi hirven, joka juoksi riistalaukauksen jälkeen noin 700 metriä ja löytyi joesta 15 metrin päässä rannasta. |
Kiharakarvaisen noutajan käyttötarkoitus on rotumääritelmän mukaan lyhyesti ja ytimekkäästi ”noutaja”. Tämä tarkoittaa kiharan olevan pienriistan talteenottoon kehitetty rotu. Käytännön jahdeissa kihara on kuitenkin monipuolinen metsästyskoira, jonka kanssa voi pyytää niin pienriistaa kuin suurempiakin saaliseläimiä.
Perinteisen käyttötarkoituksen ytimessä kiharakarvainen noutaja on laukauksen jälkeen, hakiessaan ammuttuja lintuja. Tavallisimpia noutajan työmaita ovat sorsastus, kyyhkys- ja kanalintujahdit, miksei merilinnustuskin.
Noutajan työssä kihara on sitkeä ja kestävä työskentelijä. Se ei välttämättä ole yhtä nopea ja näyttävä kuin pienempikokoisemmat noutajat mutta hyvä nenänkäyttö ja keskittyminen tekevät työskentelystä tehokasta, ja saalis päätyy reppuun varmasti ja vakaasti.
Nyky-Suomessa moni käyttää lintumetsällä kiharakarvaista noutajaa myös ylösajavana koirana. Samaan tapaan noutaja voi työskennellä jänisjahdissa erityisesti rusakkoja etsien. Koira perkaa maastoa haulikonkantaman päässä ohjaajastaan ja etsii sekä laittaa liikkeelle kasvillisuuden seassa lymyilevät saaliseläimet. Osuman jälkeen kihara noutaa vielä linnut ja jänikset ohjaajalleen.
Jotkut kiharakarvaisista noutajista ovat kunnostautuneet pienpetopyynnissä.
Sorkkaeläinjahdeissa kiharakarvaiselle noutajalle on kahdenlaista käyttöä. Rotu toimii niin karkottavana kuin jäljestävänä koirana. Toimiessaan karkottavana koirana kihara laittaa hirven, peuran tai kauriin liikkeelle kohti passiketjua. Noutaja ei aja sorkkaeläintä, vaan työskentelee ohjaajansa kanssa yhteistyössä, joten tällainen työskentely sopii erinomaisesti erityisesti alueille, missä metsästysmaastot ovat pieniä ja sirpaleisia.
Jäljestävänä koirana kiharakarvainen noutaja auttaa ampujaa löytämään peitteiseen maastoon sännänneen saaliin. Joskus sorkkaeläimet juoksevat useita kymmeniä tai jopa satoja metrejä onnistuneenkin riistalaukauksen jälkeen.
Kiharakarvaisia noutajia käytetään myös jäljestämään kolariin joutuneita sorkkaeläimiä eli SRVA-tehtävissä.