Noutajien metsästyskoe (nome)

Teksti: Sari Lammi

Noutajien metsästyskokeisiin voi osallistua suoritettuaan taipumuskokeen hyväksyttävästi (NOU-1).  Koeuran tavoitteena on käyttövalion arvon (KVA) saavuttaminen, ja kokeiden tehtävä on siten palvella jalostusta.

Metsästyskokeissa kilpaillaan sekä kylmän riistan (pakastettu ja sulatettu) eli nome-B-kokeissa että lämpimän riistan (kokeessa alasammutun) eli nome-A-kokeissa. nome-B-kokeissa kilpaillaan ALO-, AVO- ja VOI-luokissa ja A-kokeessa on vain voittajaluokka.

Metsästyskoe arvostellaan 1-, 2-, 3-palkintosijoilla tai nollatuloksella.

Mitä metsästyskokeessa tapahtuu?

Noutajien metsästyskokeissa pyritään rakentamaan metsästyksellisiä tilanteita ja tehtäviä.

Koeura alkaa B-kokeen alokasluokasta, jossa koirat suorittavat erilaisia noutotehtäviä maalla ja vesialueilla. Koetehtävät sisältävät markkeerauksia, joissa riista heitetään maalle tai veteen koiran nähden. Koiran tulee noutaa riista oikealta alueelta muistinsa ja paikallistamiskykynsä varassa. Ohjaustehtävässä koira ei näe, mihin riista on viety, vaan sen pitää edetä oikeaan paikkaan ohjaajan ohjeiden mukaan. Hakutehtävässä koira etsii riistoja itsenäisesti sekä maalta että vesialueelta vainunsa avulla. Alokasluokassa on 1-tuloksen edellytyksenä lisäksi 200 metrin kanijäljen suorittaminen.

Avoimessa luokassa ja voittajaluokassa tehtävät ovat samoja, mutta noutoetäisyydet pitenevät, markkeerausheittojen määrät kasvavat ja maastot vaikeutuvat. Myös häiriön määrä kasvaa: koiran pitää työskennellä samaan aikaan toisen koiran kanssa tai odottaa rauhallisena vuoroaan toisen koiran työskennellessä. Koiran on myös edettävä ohjauksessa häiriöhajualueiden tai häiriöheittojen ohitse.

Mitä metsästyskokeessa pitää osata?

Taipumuskokeeseen verrattuna alokasluokan koiralta vaaditaan huomattavasti enemmän perustottelevaisuutta. Koira on pidettävä kytkemättömänä siitä hetkestä, kun tuomari pyytää ottamaan taluttimen pois siihen hetkeen, kun saa luvan taas kytkeä koiransa. Kokeen aikana ammutaan ja heitetään riistaa ja koiran on pysyttävä paikallaan, kunnes se lähetetään noutoon. Myös riistankäsittelyssä vaaditaan enemmän ja palautusten on tultava pääsääntöisesti ohjaajalle käteen.

Lisäksi noutaja tarvitsee ns. lajikoulutusta, eli sille on opettava esimerkiksi linjalle lähteminen, ohjausmerkit ja pillisignaalien totteleminen. Markkeerauksissa on harjoitettava koiran kykyä paikallistaa heittoja veteen sekä peitteisille alueille.  Koiran on kyettävä myös muistamaan useita heittoja. Hakutyössä koiran pitää oppia sitkeyttä kattaa laajoja alueita ja selviytyä vaihtelevissa maastoissa.

Metsästyskokeissa tarvitaan hyvää yhteistyötä koiran ja ohjaajan välillä. Yhteistyötä punnitaan etenkin koiran halukkuudessa vastaanottaa ja noudattaa ohjauskäskyjä, mutta se näkyy myös muissa tehtävissä esimerkiksi palautusten suoraviivaisuutena ja yleisenä kuuliaisuutena ja haluna työskennellä ohjaajalle.

Kihara metsästyskoekoirana?

Noutaminen on kiharalle luontaista ja noutajien metsästyskokeet sille varsin sopiva kilpailumuoto.  Kiharakarvaisia noutajia kilpailee B-kokeen kaikissa luokissa ja rodussa on kaksi suomalaista käyttövaliota.

Itsenäinen ja älykäs kihara on yleensä hyvä hakukoira, jota eivät lannista hankalatkaan maastot. Kihara on myös innokas ja vahva uimari ja siten usein erinomainen vesityöskentelijä. Ohjaajan tehtävä on kuitenkin kiharan itsenäisyyden valjastaminen yhteistyöksi ja kokeessa tarvittavien pelisääntöjen opettaminen.

Noutajan peruskoulutuksessa ja metsästyskokeiden lajikoulutuksessa pätevät kiharan kanssa samat säännöt ja opit kuin noutajakoulutuksessa yleensä. Yhteistyön rakentamisessa pitää kiharan kanssa ottaa huomioon sekä rodun että yksilön ominaisuudet ja eroavaisuudet. Yhteistyön perustana on tietenkin hyvä johtajuus ja siihen vaikuttaa kaikki, mitä koiran kanssa tehdään. Niinpä lajitaitojen pohjana on hyvä arki – siihen kannattaa satsata. 

Kouluttaminen on pitkäjänteistä ja systemaattista ja säännöllistä työtä koiran kanssa. Tulokset näkyvät vuosien mittaan koiran taitojen karttumisena ja yhteistyön toimivuutena.

Kiharakerhon järjestää vuosittain nou- ja nome-koulutusta ainakin kiharaleirillä sekä taipumuskokeen ja nome-b-kokeen (Kiharamestaruus). Metsästyskokeisiin järjestetään koulutusta myös SNJ:n paikallisyhdistyksissä ja SNJ:n kesäleirillä.

Taipumuskoeaiheisia linkkejä:

SNJ:n nome-sivu